UUTISET01/201418.02.2014

Ilmanvaihto- ja Ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusmenettely valmistumassa

Pekka Kalliomäki muistuttaa, ettei energiaa saa säästää sisäilman laadun kustannuksella
Pekka Kalliomäki muistuttaa, ettei energiaa saa säästää sisäilman laadun kustannuksella

Suomessa on päätetty toteuttaa uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaiset ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastukset vapaaehtoisella menettelyllä. Tavoitteena on, että kiinteistönomistajat ottavat menettelyn laajasti käyttöön.

Rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset ovat olleet EU:n suurennuslasin alla jo reilun vuosikymmenen, ja siihen liittyvä normiohjaus lisääntyy ja kehittyy edelleen. Kansalliseen lainsäädäntöön eteneviä direktiivejä ja muita säädöksiä ovat muun muassa rakennustuoteasetus, ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sekä uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi.

Lähiaikoina saadaan päätökseen kehityshanke, jonka tuloksena syntyy Suomeen ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusmenettely. Tämä liittyy uusittuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin, jonka mukaan jäsenmailla on mahdollisuus soveltaa vapaaehtoista tarkastusmenettelyä alkuperäisen direktiivin säätämän pakollisen menettelyn sijasta. Eduskunnan käsittelyssä aiempi pakollinen tarkastusmenettely kumottiin ja päätettiin ottaa uusitun direktiivin mahdollistama vapaaehtoinen menettely käyttöön.

- Hanke on valmistumassa ja menettely on saatava jalkautettua koskemaan koko alaa ja katsottava, että kiinteistönomistajat ottavat asian omakseen. Jos asia ei hoidu näin, joudumme takaisin pakolliseen menettelyyn. Vapaaehtoisella menettelyllä haetaan kustannustehokkuutta, ja samalla on mahdollisuus ottaa laajasti mukaan koko ilmanvaihdon toiminta pitäen mielessä myös hyvä sisäilman laatu, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä.

Kalliomäki korostaa, ettei energiatehokkuutta saa parantaa sisäilman laadun kustannuksella.

-Energiatehokkuus on tärkeä asia, mutta sisäilmaston laatu on vielä tärkeämpi. Nyt on pidettävä huolta siitä, ettei sen yli kävellä. Jos tuijotetaan pelkästään energian säästämistä, voidaan mennä ihan väärille jäljille ja edessä voi olla samantyyppinen tilanne kuin 1970-luvulla.

Yleisarvioinnista toimenpide-ehdotuksiin

Kuntotutkimusmenettely vaihtelee hieman rakennustyypistä riippuen, mutta noudattelee pääpiirteittäin samoja linjoja. Esimerkiksi toimistorakennusten IV-järjestelmän kuntotutkimuksen toimintakaaviossa on kaksi vaihetta; perusosa ja yksityiskohtaiset tutkimukset. Perusosassa tehdään järjestelmien ja sen ylläpidon yleisarviointi käymällä läpi järjestelmään liittyvät asiakirjat, haastattelemalla järjestelmän ylläpidon avainhenkilöitä sekä arvioimalla paikan päällä järjestelmän toimintaa. Perusosan perusteella tehdään päätös, millaisilla toimenpiteillä menettelyä on syytä jatkaa ja edetään yksityiskohtaisiin tutkimuksiin, joiden perusteella tehdään toimenpide- ehdotukset ja toimenpiteiden kustannusarviot.

Kun kuntotutkimusmenetelmä on saatu valmiiksi, on tavoitteena saada aikaan aktiivista kuntotutkimustoimintaa sekä siihen liittyvää koulutustoimintaa. Kuntotutkijoiden pätevyysvaatimuksia ei vielä ole lyöty lukkoon. Hanke jatkuu viimeistelyllä ja täsmennyksillä, ja asiakirjat tullaan julkaisemaan Rakennustiedon toimesta LVI- ja KH-kortteina. Myös SuLVI tulee julkaisemaan pätevöitymiskoulutukseen liittyen ilmanvaihdon kuntotutkijan käsikirjan, jossa ohjeistus esitetään.

Kuntotutkimusmenettelyn etenemisestä pidettiin joulukuussa seminaari, jonka aineisto on luettavissa SuLVI:n verkkosivuilla.

Aiemmat aiheeseen liittyvät artikkelit:
Artikkeli