LVI01/201002.02.2010

Haja-asutusalueiden jätevedet luotettavasti hallintaan

Investoinnit haja-asutusalueiden jätevesien käsittelemiseksi ovat lisääntyneet viime vuosina, kun huoli vesistöjen tilasta on johtanut tiukempiin vaatimuksiin. Pudasjärvi ja Oulunsalo ovat esimerkkejä kunnista, joissa haja-asutusalueiden kiinteistöjä on liitetty paineviemärijärjestelmällä keskitetyn jätevesien käsittelyn piiriin.

Asetus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelemisestä on saanut vauhtia tehokkaampien kiinteistökohtaisten puhdistamoiden kehittämiseen ja rakentamiseen. Monet vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat ovat puolestaan ryhtyneet investoimaan viemäriverkostojen laajennuksiin.

 

 

 

Liittyminen keskitettyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään
varmistaa puhdistusvaatimusten toteutumisen ja on helpompaa kiinteistön omistajalle, kun
paikallinen vesihuoltolaitos tai -osuuskunta hoitaa investoinnin toteutuksen ja on myös tukena huoltotöissä.

Asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla jätevesien johtaminen tapahtuu tavallisesti
niin sanotun paineviemärijärjestelmän avulla, jossa kiinteistökohtaiset pumppaamot pumppaavat jätevedet viemäriverkoston välityksellä yhteiseen jätevedenpuhdistamoon.

Laatu ja huollettavuus tärkeätä

Oulunsalon Vesihuolto Oy aloitti mittavan viemäriverkoston laajennusohjelman vuonna 2006 laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Kolmen vuoden tiiviin rakentamisen jälkeen noin 80 prosenttia kuntalaisista on nyt keskitetyn jätehuollon piirissä ja laajeneminen jatkuu myös tänä vuonna.

Pudasjärven noin 5000 asukkaan keskustaajaman vesihuollosta ja viemäröinnistä vastaa Pudasjärven Vesiosuuskunta. Paineviemärijärjestelmää on rakennettu vuosina 2005-2009, jolloin 130 kiinteistöä on liitetty verkostoon. Tällä hetkellä jo 97 prosenttia Pudasjärven Vesiosuuskunnan toiminta-alueen asukkaista on liittynyt yhteiseen viemäriverkostoon.

Kiinteistökohtaiset jätevedenpumppaamot näille molemmille paikkakunnille on toimittanut Oy Grundfos Pumput Ab kumppaninaan Ahlsell Oy. Pitkäkestoisten investointien valinnassa painottuivat hintakilpailukyvyn lisäksi aiemmat kokemukset toimituksista.

"Suurimmat ja kokeneimmat toimittajat on kilpailutettu vuosittain urakoitsijan toimesta ja useana vuotena peräkkäin on päädytty samaan valintaan; kokemukset toimintavarmuudesta ja huoltotoiminnasta ovat ratkaisseet kilpailun", kertoo Pudasjärven Vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Paavo Salmela.

"Pumppaamon rakenne ja koko on oltava sellainen, että sinne mahtuu tekemään huoltotöitä. Grundfosin pumppaamot ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella ja ne täyttävät hyvin laatukriteerimme", sanoo toimitusjohtaja Martti Kiviaho Oulunsalon Vesihuolto Oy:stä.

Lasikuitu uutena vaihtoehtona

Grundfosin kiinteistöpumppaamojen runkosäiliöissä on perinteisesti käytetty materiaalina polyeteeniä, joka on saavuttanut suurta suosiota ja todettu kemiallisesti erittäin kestäväksi ratkaisuksi. Viime syksynä Grundfos toi markkinoille uutena vaihtoehtona lasikuidun
runkosäiliömateriaaliksi. Sen etuna on parempi kiertojäykkyys, jonka ansiosta säiliön lommahtamisvaara pienenee. Lasikuituisen pumppaamon sisätilojen varustelussa on myös käytetty kestävämpiä, ruostumattomia materiaaleja. Ahlsell on ottanut lasikuiturunkoisen kiinteistöpumppaamon varastoohjelmaansa parantaakseen asiakaspalvelua.

"Yhdessä Ahlsellin kanssa pystymme laajoihin kokonaistoimituksiin ja olemme nopeampia reagoimaan asiakkaiden yllättäviin tarpeisiin. Esimerkiksi Oulunsalon ja Pudasjärven projektit ovat onnistuneet mainiosti ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä", arvioi Matti Mällinen Oy Grundfos Pumput Ab:sta.

Pudasjärvellä kiinteistöpumppaamojen asennustöistä vastasivat Juha ja Kari Vikström Ay sekä Maanrakennusliike Komulainen Oy.

"Toimitukset työmaalle tulivat aina täsmällisesti ja työt sujuivat suunnitelmien mukaan. Grundfosin pumppaamot ovat helppoja asentaa eikä mitään ongelmia ole ilmennyt käytön aikanakaan", kertoo Kari Vikström.