Elvytyspaketti tukee korjausrakentamista

Korjausrakentamisen odotetaan saavan piristystä lisäbudjetista.

Suomen hallitus on ryhtynyt mittaviin toimenpiteisiin uhkaavan taloustaantuman vaikutusten lieventämiseksi.

Osana elvytyspakettia taloyhtiöiden korjausrakentamishankkeita tuetaan 10 prosentin suuruisella avustuksella.

Talouden suhdanteiden heikkenemisen seurauksena talonrakentamisen määrän arvioidaan vähenevän kuluvana vuonna voimakkaasti. Rakennusalan tuotantokapasiteetin käyttöasteen arvioidaan alenevan ja työllisyyden heikkenevän merkittävästi vuoden loppua kohden. Tämän seurauksena hallitus on päättänyt tukea rakennusalan työllisyyttä osana laajempaa elvytyspakettia, johon sisältyvät muun muassa yritysten rahoituksen tukeminen ja julkisten infrastruktuurihankkeiden aikaistaminen.

Talonrakentamista tuetaan myöntämällä vähintään kahden asunnon taloyhtiöille 10 prosentin korjausavustus yli 5 000 euron hankkeista, jotka toteutetaan 1.2.2009 ja 31.12.2010 välisenä aikana. Tukea myönnetään ainoastaan niihin korjauksiin, jotka aloitetaan helmikuun alun 2009 ja vuoden lopun välillä. Omistajayhteisön tulee hakea avustusta asuinrakennuksen sijaintikunnalta, joka myös päättää avustuksen myöntämisestä.

”Kokonaisuutena näen suhdanneluonteiset korjausavustukset hyvänä asiana, joka lisää erityisesti pieniä korjaushankkeita. Suurempien hankkeiden kuten linjasaneerausten kannalta aikataulu on liian kireä, mikä ei tue taloyhtiöiden korjaustoiminnan systemaattista kehittämistä”, arvioi Suomen isännöintiliitto ry:n toimitusjohtaja Tero Heikkilä.

Pitkäjänteisyys kunniaan

Taloyhtiöiden korjaustoiminnan suunnitelmallisuus on ollut viime aikoina kriittisen tarkastelun kohteena. Isännöintiliitto ry:n koordinoiman Putkiremontti 2008 –tutkimuksen mukaan linjasaneeraukset aloitetaan usein vasta silloin, kun se on aivan välttämätöntä.

Kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä lähes puolet kertoi, että putkiremontin suunnittelu aloitettiin sen jälkeen, kun putkistossa oli havaittu vuoto. Tällöin isot vastikekorotukset tulevat asukkaille täytenä yllätyksenä. Pakon edessä korjaaminen myös lisää remontin kustannuksia ja muita haittoja asukkaille.

”Asukkailla tulisi olla oikeus tietää tulevien korjaustoimenpiteiden kustannusvaikutus jo vuosia etukäteen. Tämän takia taloyhtiöiden tulisi teettää kuntoarvioita ja laatia pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma, jonka avulla toimenpiteet voidaan ajoittaa oikein. Näin lopputulos saadaan paremmaksi ja kustannukset pysyvät kurissa”, Heikkilä opastaa.

Hätiköinti ei kannata

Isännöintiliitto kritisoikin hallituksen korjausavustuksia liian lyhytnäköiseksi toiminnaksi ja kehottaa taloyhtiöitä suhtautumaan tilanteeseen harkiten. Ison korjaushankkeen käynnistäminen taloyhtiössä on 2-3 vuoden projekti ja suuria korjaushankkeita, kuten putkiremontteja, ei enää ehditä saamaan käyntiin tänä vuonna, ellei niiden suunnittelua ole vielä käynnistetty.

”Suurissa hankkeissa valtion tuki on menossa niille, joilla on sattunut käymään hyvä tuuri hankkeen ajoituksessa. Pienten korjausten osalta odotettavissa on kysyntäpiikki, jonka seurauksia on vielä vaikea arvioida. Riittääkö kokeneita ammattilaisia tekemään kaikkia remontteja ja millaiseksi hintataso muodostuu? Joka tapauksessa isännöitsijöille on tulossa kiireinen vuosi”, sanoo Tero Heikkilä.